Saavutukset ja tavoitteet

Niin se vaan vuosi 2017 loppui ja seuraava alkoi. Tänä vuonna ollaan keskitytty paitsi pennun kasvatukseen, myös muihin koiriin. Lisenssit on ostettu ja ensimmäiset kisat - shelttien rally-tokot (VOI ja MES) on jo maksettu! Goji täyttää helmikuussa vuoden ja sillä alkaa olla pohjat kaikkeen hyvällä mallilla, Vea on päässyt korkkaamaan tokon korkeimman luokan ekana meidän koirista ja Oma tosiaan korkkaa rally-tokon korkeimman luokan ihan näillä näppäimillä. Muuten koirat pysyivät viime vuonna terveinä, mitä nyt Vealla oli vähän kutina-/ihotulehdusongelmia. Ja Gojille tuli joku jouluhätä, mutta tarkempi tutkimus osoitti, että se oli vain täynnä kakkaa...
Tänä vuonna myös jännitetään Gojin terveystuloksia, toivotaan että siellä on kaikki mallillaan kun luonnekin on niin kohdillaan! Noin muuten laumalla pyyhkii hyvin, Vea ja Goji on parhaita kavereita ja leikkivät ihan jatkuvasti. Edes Gojin ekat juoksut eivät vaikuttaneet niiden suhteeseen mitenkään.

OMA
Oma saavutti tämän vuoden tavoitteensa eli TK2:n viime vuonna. Kymmenet kisat loppujen lopuksi käytiin erinäisten aivopierunollien vuoksi, mutta vikoissa kisoissa marraskuussa Oma pisti parastaan ja hoiti TK2:n kotiin pistein 292/320! Oman tokoura jääkin nyt tähän, tänä vuonna se täyttää 10v ja keskittyy tavoittelemaan MESHYV-tuloksia rally-tokosta. Jää nähtäväksi tuleeko se ikinä saamaan valioitumiseen tarvittavia pistemääriä, mutta RTK4:n on varmasti ihan saavutettavissa. Kuten todettua, parin viikon päästä korkataan nämä pisteet. Vuodet eivät Omaa paina, se rällää menemään edelleen samaan tahtiin ja on äärimmäisen täpäkkä kentällä.

NIKA

Lauman pomon tehtävä on lähinnä pysyä terveenä. Ensi maaliskuussa sille tulee 12v mittariin, ja ainakin vielä se jaksaa porhaltaa muiden mukana metsälenkeillä. Hieman on vanhuudenhöperöitymistä havaittavissa, mutta kyllä Nikakin kävi hakemassa yhden hienon VOIHYV-tuloksen rallysta viime syyskuussa! Tänä vuonna Nika käy vielä kokeilemassa kolmatta ja viimeistä VOIHYV:iä, mutta jos vaikuttaa siltä ettei soopelilla ole kivaa, se saa suosiolla jäädä eläkkeelle. Tärkeintä on että elämä maittaa ja askel nousee. Vähän sillä tuntuu olevan jumeja, joten hierontakäynti voinee olla paikallaan.

VEA

Vean kanssa pyöräiltiin AD, jonka M oli jo pitkään halunnut pyöräillä Ykän kanssa. Sehän meni erittäin hienosti, eikä sakulla ollut sen kanssa mitään ongelmaa. Polkeakaan ei ohjaajan tarvinnut. Tänä vuonna M uhkasi Vean näyttelyyn misseilemään, se kun ei ole vielä kertaakaan virallisissa näyttelyissä käynyt ja tokovalioituminenhan se toivottovasti on suunnitelmissa. Joulukuussa pitkän kisatauon jälkeen Vea starttasi ensimmäistä kertaa tokon EVL:ssä. Eihän se vielä ihan nappisuoritus ollut, mutta EVL3:sen arvoinen yritys kuitenkin. Suunta on silti oikea ja nyt tauko ei saa enää jäädä noin pitkäksi - tänä vuonna siis reippasti vain tulta päin ja lisää kokeita!
Ehkäpä viimein riittäisi rohkeus myös siihen raunion SOVE:en? M puhui myös puoliläpällä jotain pk-hakukokeista.

GOJI

Goji syntyi helmikuussa ja tuli meille pääsiäisenä. Sen tuloa oli leivottu pitkään; olikohan jo Vean tullessa vuonna 2012 kun sanoin ääneen, että seuraava holsku tulee sitten 2017 - ja niin se sitten tulikin. Cozy on osoittautunut maailman helpoimmaksi koiraksi - se ei hätkähdä juuri mistään, osaa kävellä remmissä sekä vapaana ja tykkää ihan kaikista. On sekin kyllä tuhoja tehnyt, mm. maistellut seiniä ja syönyt takkeihin reikiä, mutta se nyt oli odotettavissa. Lisäksi se saa välillä sellaisia hepuleita että taulutkin heiluu ja jo pentuna hyppäsi niin korkealle että allekirjoittaneella oli paidassa reikiä olkapään kohdalla. Edelleen sillä on vieterit jaloissa ja kauhea tarve pussailla, kaikkein eniten korvakäytäviä. Aluksi oli vähän ongelmallista miettiä, miten lelupalkata ei-pallohullua koiraa, mutta onneksi se lamppu on alkanut syttyä Gojinkin päässä. Nyt maistuu namit ja lelut yhtä lailla.

Goji on ensimmäisen elinvuotensa aikana opetellut tottista, tokoa, rallya, rauniohakua ja pk-hakua, sekä hieman pk-jälkeä ja noseworkia. Sen kanssa on käyty kennelleirillä ja pyöritty siellä sun täällä. Pentunäyttelyissä Goji kävi pönöttämssä häntä heiluen ja sai ROP PEN:in. Joulukuussa Goji kävi Messarissa näyttelyissä ja oli oikein nohevasti sielläkin, EH:n ja ERI JUK3:n arvoisesti. Tänä vuonna olisi tarkoitus hoitaa ensisijaisesti BH pois alta, ja toissijaisesti mietiskellä tokon ja rallyn alokasluokkia. Olen jo alustavasti katsellut rallyn ALO-ratoja että eihän nämä nyt niin vaikeita ole... lisäksi tänä vuonna tahkotaan lisää hakuhommia ja jatketaan ilmaisun opettelua.

 

Koutsi saapui taloon!

Pitkällisen odotuksen jälkeen meillä on viimein pentu! Kare-Saran Candy eli Goji eli Koutsi liittyi laumaan viime viikon torstaina. Alunperin olimme varanneet toisen pennun samasta pentueesta, mutta se valitettavasti jouduttiin lopettamaan seitsemän viikon ikäisenä. Kasvattaja kuitenkin tarjosi meille Candya, joten alkujärkytyksen laannuttua päätimme tarttua tarjoukseen. Goji on ollut todella reipas ja erityisesti Vea on ottanut sen todella hyvin vastaan. Se jaksaa leikittää pikkusiskoa loputtomiin. Sheltit jättävät riiviön huomiotta, mutta antavat köniin jos se kiusaa niitä.  

Penska on käynyt pyörimässä kaupungilla ja ostoskeskuksissa useaan otteeseen, eikä se tunnu pelkäävän kauheasti mitään. Hirveästi se kiukuttelee jos ei saa jotain haluamaansa ja puree ihan kaikkea, mutta on oppinut tarjoamaan istumista ja katsekontaktia eikä kuitenkaan tunnu ihan turhasta kitisevän. Treenikentilläkin mukelo on ehtinyt käydä, omatoimisissa ollaan käyty vain syömässä ja leikkimässä ja ohjatuissa opetellaan hiljalleen ihan oikeitakin juttuja. Vielä on vaan ulkona kauhean kylmä tuollaiselle nakumahalle, mutta onneksi kesä on tulossa.

Oma sen sijaan kävi maanantaina tokokokeissa! AVO0 tuli taas, mutta koira oli sentään tosi iloinen. Ne liikkeet, mitä se tekee, se tekee ihan nappiin - mutta Oma on niin häiriöherkkä, että ei vaan aina pysy muumit laaksossa. Lisää vaan häiriötreeniä, kyllä se siitä! Oman kanssa on nyt hyvä pitää kisarutiinia yllä, niin uskaltaa joskus Koutsin kanssakin mennä.

Paikalla istuminen, 10.
Liikkeestä seisominen, 10.
Merkin kierto, 0. Bongasi merkin, bongasi sitten jotain muuta ja melkein koukkasi ulos kehästä eikä lisäohjauksellakaan tajunnut.
Kaukot, 7. Yksi lisäkäsky toiseen maasta istumiseen, muuten tosi hyvät! Ei peruuttanut yhtään vaihdoksissa.
Liikkeestä maahanmeno, 9.
Ruutu, 0. Oli jo bongannut ruudun, mutta piti sählätä jotain ennen lähetystä ja unohti.
Nouto, 0. Tarkasti lähellä olleet merkit, tarvitsi rutkasti lisäohjausta kapulan löydössä.
Estehyppy, 9.
Seuraaminen, 9. Oli oikein pätevä ja iloinen pk-sheltti!
Kokonaisvaikutus, 6. Miinusta haukkumisesta ja siitä, että meinasi käydä kehän ulkopuolella.

Yht. 190,5/320pts, AVO0.

Tervetuloa!

Sietämättömät on erään koiraperheen treeni-, kuulumis- ja tarinablogi. Pääasiallisena kuulumisten ja kuvien kanavana tulee toimimaan tehotiimin oma facebook-sivu, mutta eiköhän tänne blogin puolellekin jotain treenitarinoita ja muuta päivitellä.
Tällä hetkellä laumaan kuuluu kaksi shelttinarttua, sekä toistaiseksi lauman junnun titteliä kantava saksanpaimenkoiranarttu. Treenilajejamme ovat toko, pelastushaku, pk-haku sekä rally-toko, mutta toisinaan laumaa näkee myös kelkkailuhommissa, aksakentillä ja ties missä muussa toimessa. Koiriin voi tutustua lisää niiden omilla sivuilla.

Kolmikon edellistä blogia ei enää päivitetä, mutta lauman vanhoihin teksteihin pääsee tutustumaan Hurjat paimenlikat -blogissa, sekä I got stripes -blogissa.